Page 8 - Sielunpeili 6/2021

Luonto on Eira Viitalan latautumis- ja rauhoittumispaikka. Kesällä syntyneenä hän nauttii kesästä, mutta syksykin on mieluinen
vuodenaika. Kuva: Sami Pulkkinen

Uuden liiton myötä Viitala heittäytyi – Pikku hiljaa moni asia asettui uo- – Elämään mahtuu
täysillä myös yrityselämään. miinsa. Kuuntelen itseäni paremmin. paljon etsittävää ja
– Etsin lisää keinoja, miten pystyisin Tunnen itseni paremmin. Pystyn vetämään
buustaamaan itseäni niin, että saisin it- rajoja ja päättämään, mikä on minun juttuni löydettävää.
sestäni vielä enemmän irti. Suorittamisen ja mikä ei, Viitala sanoo.
noidankehä oli todella voimakas. Erilaiset luonteen ominaisuudet ja tai-
Kiire, stressi ja suorittaminen veivät hä- pumukset ovat toki edelleen läsnä hänen – Teokseni on naisen tunnematkaa. Käyn
net uuteen murrosvaiheeseen, joka jälleen elämässään. Hän kertoo esimerkiksi innos- runoissa läpi suorittamista, työtä, äitiyttä,
pysäytti. Oli taas käsiteltävä sisäisiä teemoja. tuvansa helposti uusista asioista. parisuhdetta ja luontoyhteyttä sekä oman
– Lähdin NLP-valmennukseen. Sitä – Rakastan tapahtumia, ihmisiä ja tari- minän rakentumista.
kautta alkoi purkautua paljon asioita. Poh- noita. Saatan välillä huomata, että nyt tuli
din, onko minun lupa olla ja ajatella itseäni otettua jälleen liikaa tehtävää. Tunnistan Sukupolvien ketjuissa
vai olenko täällä vain mahdollistamassa tällaiset tilanteet kuitenkin jo paljon pa-
muiden tarpeita, onnistumisia ja unelmia. remmin kuin ennen. Viitala on neljän tyttären äiti. Kolme heistä
– Kun minulta kysyttiin, mitkä olivat on omaa ja yksi uusperheen myötä tullut.
minun unelmani, tuli itku silmään. Enhän Runojen matkalla Hän on myös mummi. Hänen runomatkal-
minä ollut ehtinyt koskaan tuollaisia ajatella. laan eräs inspiroiva aihe on sukupolvien
Tästä lähti voimakas itsetutkiskelu ja itseen Viitala kertoo ymmärtäneensä, että hän on ketju. Vuosi, ennen kuin runot alkoivat
tutustuminen. itse itsensä keskeisin este tai mahdollistaja. syntyä, Viitala oli tilanteessa, jossa hän oli
Eräs kynnys on ollut henkilökohtaisten ko- alkanut avautua retriitin ja meditaatioiden
Kohti omaa elämää kemusten ja tuntemusten jakaminen muille kautta. Myös lapsenlapsen syntymä oli mer- SURUN UOMA
runojen muodossa. kittävä asia. Tapahtumat saivat pohtimaan
Viitala toteaa, ettei ihminen aina edes tiedä, – Alun perin kirjoitin tekstejä itselleni, sukupolvien ketjua. Surun uomassa seisovaa vettä.
kenen ajatuksia ajattelee tai kenen tunteita enkä ajatellut julkaisevani niitä koskaan. – Menetin äitini, kun olin vähän yli Kauanko se aikoo olla siinä?
tuntee. Tämä on yllättävän yleistä monille Tekstien jakaminen aiheutti monenlaisia 30-vuotias. Äidilläni oli todella rankka Hiljainen värähdys hipaisee minua.
kiireessä eläville. Elämän täyttävät työ, tunnemyrskyjä. Palaute on kuitenkin saanut naisen elämä, jota pohdin ja jonka olisin Tumma, hitaasti liikkeelle lähtevä virta.
harrastukset ja arjen toimet. Kierteessä on minut ymmärtämään, että näin minun on nyt aikuisena naisena halunnut kuulla. Enää Väreiden mukana kaipausta,
tavallista hukata itsensä. kuulunut tehdä. siihen ei ole mahdollisuutta. hiljaisessa solinassa anteeksiantoa.
– Ryhdyin tunnistamaan omia tarpei- Pohjalainen nainen löysi tiensä kirjaksi Omien tyttäriensä elämässä Viitala on Pienen pienissä pyörteissä
tani: mitä minä tarvitsen ja haluan. Ne olivat vuosi sitten. Runoteoksessa on luontokuvia nähnyt naiseksi kehittymisen ja nyt jo äi- pilkahdus toivoa.
suuria kysymyksiä, joiden äärellä en ollut ja tekstejä. Pohjalainennainen.fi verkkosi- diksi tulemisenkin. Tämäkin on havahdut- Lohtu lipuu kohti, lävitseni ja jatkaa
viettänyt riittävästi aikaa. vuilla on kirjasta runovideoita ja tekstejä. tanut ymmärtämään sukupolvien ketjua. matkaansa.
Oikeanlaiset apukeinot ja ihmiset kui- Viitala antaa tunnustusta myös elämän- – Olen seurannut tyttärieni murrosvai- Lasken vaienneen suruni virran vietäväksi.
tenkin löytyivät. kumppanilleen teemojen peilaamisessa. heita, ajatuksia ja innostuksia. Nyt elämäs- Kämmenelläni pisaroita rakkaudesta.

8