Page 9 - Sielunpeili 6/2021

Eira Viitalan mielestä pohjalaisen naisen ääni on koruttomuudessaan suora ja rakkaudesta runsas.

AAMUN TAIKAHETKI POHJALAINEN NAINEN

Sininen hetki – Vahva mutta taipuisa.
ennen kuin nousee Syvällä sielussaan Äiti maasta maadoittuva.
punertava lupaus, Suurinta voimaa ja ylintä viisautta kunnioittava.
uusi mahdollisuus. Juureva.
Hitaasti se taittuu Avarasta lakeudesta ammentava.
läpikuultavaksi kauneudeksi. Vaiettujen vuosikymmenten alla voimakkaan virran ajama.
Valon keveys ojentaa Koruttomuudessaan suora,
kätensä maailmalle. rakkaudesta runsas.
Ihmettelen – kuin en koskaan aiemmin Siipiensä alla vapauden ilmavirta.
olisi hereillä ollut.
Uusi aamu.

SURUN UOMA

Surun uomassa seisovaa vettä.
Kauanko se aikoo olla siinä?
Hiljainen värähdys hipaisee minua.
Tumma, hitaasti liikkeelle lähtevä virta.
Väreiden mukana kaipausta,
hiljaisessa solinassa anteeksiantoa.
Pienen pienissä pyörteissä
pilkahdus toivoa.
Lohtu lipuu kohti, lävitseni ja jatkaa
matkaansa.
Lasken vaienneen suruni virran vietäväksi. – Liimaat yhteen tarkoituksen sirpaleita, ja rakennat minuuttasi
Kämmenelläni pisaroita rakkaudesta. pala palalta, Eira Viitala kuvaa naisen matkaa.

9